torstai 9. huhtikuuta 2020

Nyt

Heipat! 
Monet kerrat olen käynyt täällä lukemassa muiden kuulumisia ja ajatellut itsekin raapustaa meidän kuulumisia, mutta ei... 
Viime kirjoituksesta alkaa olla aikaa noin vuosi.. Ja paljon tapahtunut kaikenlaista tässä välissä.. 
Mutta nyt! 
Täällä aamut ja päivät kuluu koti hommissa. Tiskausta, ruoanlaittoa, pyykkiä ja sama rumba alusta. Vallitsevan tilanteen vuoksi, isommat lapset käy etäkoulua ja tehtäviä piisaa. Pienet pojat on pois päiväkodista, ja minä teen iltavuoroja, että se on läpsystä vaihto kotiovella. 
Tilanne on aukaissut kyllä monella tapaa silmiä. Mitkä asiat on oikeasti tärkeitä ja kuinka tahtia on hyvä hidastaa, ja ihmisten olisi hyvä palata ns. Juurilleen. 
Haasteitakin tietysti on: oi kiitos kouluruoan, miten sua nyt arvostankaan. Jo vain huomaa ruoankulutuksessa, että koko kööri on koko päivän kotosalla, ja omassa pussissa vähentyneiden työtuntien takia, mutta en valita. 
Tällaiselle koti hiirelle kotona oleminen ei ole tuottanut tuskaa ollenkaan. On ollut mukavampi olla oikeasti enemmän läsnä, ja työmäärän vähennettyä sitä on intoa vielä tarttua kotonakin enemmän juttuihin mistä oikeasti nauttii. 
Viime vuoden loppu oli aika tiukkaa rumbaa päiväkodin, töiden, kodin, ja koulun välistä valssia. 

Ja tietysti kevät on täällä! Sen kuulee aamun ensimmäisinä tunteina, kun linnut laulavat kevätnuottejaan ja taas illalla viimeiseksi. 
Sormet on jo upotettu multaan ja pieniä tomaatintaimia pukkaa Maito purkeista. 
Pihalla on rapsulteltu jo vähän siellä ja täällä, ja puuliiteriäkin on jo aloitettu täyttämään talven varalle. 
Tulevan pitkän viikonlopun ajattelin pyhittää siivoamalla kesähuoneen kuntoon, että sinne saisi tänä kesänä vain paaaaljon erilaisia salaatteja. Haaveissa nimittäin olisi saada perinteinen kaarikasvihuone tönöttämään kasvimaan viereen jo tänä keväänä, ja sinne sitten tulisi enemmän lämpöä vaativia kasveja. 
Hirveästi olisi asiaa, ainakin koko vuoden edestä... 
Me ollaan jätetty lihan syömistä nyt kokonaan pois. Perinteiset jauhelihat, leikkeleet ja kanasuikaleet on saanut jäädä kaupan hyllylle. Olen tykännyt kovasti! Syödään siis edelleen juustoa, kananmunia ja kalaa kyllä. Jotenkin sen on myös tuntenut olossaan. Eli siis monenlaisia muutoksia täällä.. 



Tukkakin lähti päästä, kun M leikkasi sen yksi viikonloppu vessan lattialle. Olen aina haaveillut, ja nyt jos koskaan oli aika se toteuttaa. On mahtavaa saada kasvamaan oma luomu hius ilman mitään väri cocktaileja. Varustauduttu on siihen kyllä, että pitkä ja kivinen tie on vielä edessä, kuinka tätä hiusta rupeaa oikeen laittamaan, ettei se näytä että olisi linnunpesä päässä. 

Mutta jottei tämä nyt ihan romaaniksi asti niin nyt lopetan. Toivotan kaikille kovasti jaksamista tänä epävarmana aikana. Koitetaan pysytellä mahdollisimman paljon kotosalla. 
Moikat! 
Ja hyvää pääsiäistä! 

Outi


perjantai 19. huhtikuuta 2019

Vesivahinko ja uudet perheenjäsenet

Aikaa on taas kulunut liian kauan, kun olen tänne viimeksi kirjoittanut, ja niin paljon on sattunut ja tapahtunut tässä välissä. 
Mitä pidemmäksi kirjoitus väli venyy, tuntuu ettei saa aloitetuksi ollenkaan.

Noh, aloitetaans...

M vietti muutaman viikon loman tässä ja loma alkoi niinkin mukavasti kun vesivahingolla. 
Kyllä. 
Yksi ilta minä tulin lenkiltä ja Mn kanssa kohdattiin keittiössä ja jutusteltiin siinä niitä näitä. Yhtä äkkiä jostain alkoi kuulumaan outoa suhinaa. Ääni paikannettiin roskiskaappiin, ja oven avatessa vesi suihkusi valtoimenaan. 
M juoksi alakertaan katkaisemaan vedet ja  minä hakemaan kaapista pyyhkeitä. Itku meinasi päästä vaikka tiedän, että tästäkin selvitään. Kartoittaja on nyt käynyt ja vesi kerkesi osaksi vahingoittamaan keittiön lattiaa. Lattiat on avattava ja kaikki korjattava. Ainoa on vain, että vakuutusyhtiön puolesta tulevaa remottifirmaa ei ole vielä näkynyt. 
Olemme siis eläneet, kuin välitilassa ikään. Retkitunnelmaa.  Aluksi tiskasin 6 hengen astiat lasten kylpyammeessa suihkussa, kunnes vaihdettiin tiskikone vessaan. 
Edelleenkään keittiöstä ei tule vettä. 
Huoh. No ehkä tämä tästä. 
Remontti on vähän vielä epäselvällä mallilla. En tiedä vaihtuuko keittiön koko lattia vai vaan osaksi, ja se riippuu täysin tulkitseeko vakuutusyhtiö meidän keittiön keittokomeroksi vai tupakeittiöksi?!? 
Nyt, kun keittiössä vallitsee hallittu kaaos: tekisi mieleni repiä yksi hirsiseinä näkyviin, mutta saas nähdä. 

Iloisempiin uutisiin:

Seuraavalla viikolla tästä. Päätimme Mn kanssa extempore ottaa kahden keskistä aikaa. Lähdimme pienelle Tukholman reissulle ilman lapsia. Ikinä. 
Kahdestaan. Reissussa. 
Ilman lapsia. 
Sanoinko sen jo? 
Ihan kahdestaan. 
Suosittelen lämpimästi kaikille. 
Ottakaa välillä kahden keskinen time out. Oltiin poissa yksi yö, ja jo vain oli nastaa. 
Mehän viihdyttiin ihan kahdestaankin. Hahha. 





Ja mitäpä muuta? 
Taimien kasvatus hommat on täydessä vauhdissa, ja kasvaria on siivottu talven jäljiltä. Pihamaata on rapsuteltu aina sitä mukaa mistä on lumi sulanut. Uutta kukkapenkkiä väännetty, ja tod-listalta mitä en edes tehnyt tälle kesää, saatiin kasvarin viimeinen ikkuna paikoilleen, ja jopa maalasin koko mökin tänään. 


Ja ihan mahtavuutta. 
Meille muutti lampaita. No se oli mun toivelistalla tänä vuonna :D
Maa, kun kunnolla sulaa alkaa aidan pystytys. Nämä pienet tyypit käydään pulloruokkimassa useamman kerran päivässä. 
Joten hommaa riittää, mutta luulenpa että näistä kasvaa sellasia sosiaalisia kavereita, joista voi tulla rasittavuuteen asti varsinaisia pers kärpäsiä. 
Eli myös navettaa on raivattu roinasta ja tehty niille sinne tilat. 
Joten navetassa asuu kanojen ja pupujen lisäksi myös lampaita. 
Ai niin, ja tyyppien nimet on: Ansa, Laila, Kerttu ja Impi. 




Että tällasta tänne: lomailua, vesivahinkoa (josta kuulette varmasti lisää), Kevät hommia, aikuisten hulluttelu reissua ja uusia perheenjäseniä.
Ja mitäpä muutakaan puulämmitteisen talon omistajat tekisivät tähän aikaan vuodesta, kun valmistuisivat ensi talveen. Eli siis puuhommiin. Vi ses. Ollaan taas kuulolla! 

tiistai 12. helmikuuta 2019

Asiaa siitä ja tästä ja asian vierestä

Heipparallaa.. 
Uskomatonta kuinka paljon lunta onkaan.
Lumi, joka painaa puita on näkynyt meillä viime viikkoina jatkuvilla sähkökatkoilla. 
Ilman sähköä olo ei ole juurikaan meidän elämään vaikuttanut. Olen varautunut jo siihen, että kanisterissa on juomavettä, ja hellalla suuri kattila missä lämpiää pyllynpesuvedet. 
Kynttilöillä ja patterivaloilla on pärjätty. 
Mutta lunta on niin maan tuhottomasti, että sitä oli pakko käydä viikonloppuna kolaamassa pois katolta. 
Sitä oli paaaaljon. 

Viikonloppuna innostuin myös siivoamaan verantaa. Ajatukset aamupalasta sateisina kesäpäivinä siellä pyörii mielessä, ja jotain maalaus ajatuksia ja fiksausjuttuja mitä en edes viitsi ääneen sanoa 😅 Kevät siis nostaa päätään ja ideat. Kaupassa hypistelin siemenpusseja ja multasäkkejä. Jotain suunnitelmia kylvöistä olen tehnyt, muita suunnitelmia tai mitään To do-listoja en aio tälle kesälle kehittää, koska tiedän että suurinosa jää tekemättä. Vaikka paljon kaikenlaista tehdäänkin. 

Eikö olekkin ihan kiva katsella välistä kesäisiä kuvia? 


Viime vuoden satoa ajatellen olen ihan tyytyväinen. 
-kesäkurpitsaa löytyy kellarista vielä erilaisten pikkelssien muodossa. 
(ensi vuonna en laita niin montaa taimea kasvamaan. Sanon kuulemma joka vuosi niin.) 
-perunat on riittänyt hyvin, eikä ole tarvinnut kaupasta perunaa ostaa. Jäljellä alkaa enää olemaan tosin kaikista pienimmät nappulat, mitä tämä laiska perunankuorija ei viihtisi kuoria. 
- Kaikki marjat on keitetty ja juotu. Joten nyt joudutaan kaupan mehuihin tyytymään. 
-Omat sipulit on nyt myös syöty, että niitä tänä vuonna enemmän. 
- Puolukkahilloa on muutamat purkit vielä kellarissa, vaikka sato oli viime vuonna kehno. Mustikoita on vielä yllin kyllin pakastimessa. Mansikat on syöty, vaikka ostin paikallista mansikkaa 3 laatikkoa viime kesänä. Menekkiä on tosin lisännyt se että olen lisännyt mehua keittäessä aina pussillisen mansikkaa sekaan, ja siitä on saatu mehuun lumoava mansikan lisä. 
Suppilovahverot on syöty kaikki, joten täytynee niitäkin kerätä enempi ensi syksynä. 



-Basilika ja oregano on tehnyt kauppansa niin hyvin kastikkeisiin ja pizzoihin, että niitä myös tänä vuonna kasvamaan, ja enemmän, koska olivat suht helppoja kasvatettavia ja satoa sai kerätä pitkin kesää. Olisi siis aika katsastaa mitä siemeniä on jäänyt viime vuodesta, mitä keräsin talteen ja mitä tarvitsisi vielä ostaa. 



Eilen piipahdettiin pitkästä aikaa kirjastossa. En tiedä miksi on tullut pidettyä niin pitkä tauko. Rakastan sitä paikkaa, että voisin olla vaikka töissä siellä, jos vain osaisin päällystää kirjoja etteikö ne olisi miljoonia kuplia täynnä 😅
Lainasin muutaman jännäriromaanin, kasvimaaopuksia, ja irti sokerista kirjasen.

Ja Ainiin... Lidlessä löytyi ihana suolalamppu. Olen niin tykästynyt näihin. Joululahjaksi sainkin sellaisen missä poltetaan kynttilää. 


Helmikuu alkaa näkymään lisääntyvänä valona, mikä on niin tervetullutta.!
Toivotan oikein mukavaa viikkoa kaikille! (jos täällä enää ketään muita käy, kun Jessicoita ja Saraheita epämääräisiltä sivustoilta) 👊😅